Re: Maladies longue dur�e: la fin du remboursement � 100% des m�dicaments envisag�e

Re: Maladies longue dur�e: la fin du remboursement � 100% des m�dicaments envisag�e

[Otso Vesterlund]

USA:n fissioivat ydinj�tteet.

Kun puhutaan suunnilleen 10m3 kokoisen perusreaktorin
toimintaedellytyksest�, niin peruskeitoksen voisi kiteytt�� vaikka n�in.
Otetaan yli 10 000L saavi. T�ytet��n se arkisella vedell� ja viskataan sinne
80L fissiointiainetta ja kohta saavutetaan matemaattinen fissiostarttitaso.
Tosiaan ei siin� periaatteessa kummempia "supersymmetrointiharhoja" tarvita.
Tilanne muodostuu jo selv�sti ennen kun systeemin Pu-239, tai U-235
pitoisuus ylitt�� keskim��rin 0,65%, n. 0,5% jo fissioi
kriittisyyslaskuissa. P�iv�n selv��, ett� ongelma on jo ilmeinen mm.
loppusijoitusj�tteiden kohdalla. Esimerkiksi Japanissa jo tuollaiset
muutamat kymmenet litrat ylit�ytettyj� perusuraanieri�
uraanink�sittelylaitoksissa ovat spontaanisti "fissior�j�hdelleet"
tuhoisasti ty�l�ispolojen silmille ilman neutronihidaste-grafiitteja
tai -vesi�! Pelkk� uraaniaineiden kuljetusletkujen t�yttyminen on
k�ynnist�nyt eritt�in v�h�n puhutun fissiopommireaktion useiden kuollessa
s�teilyshokista. Kyse on perussiviiliydinfaktasta. Reaktio muodostuu tyystin
ilman mit��n hidasteita. Eli U-235 fissioi huonostikin osuvina
"puolisuhteella" t�ll�in my�s plutoniumin tapaan.

Otan t�h�n er��n mielenkiintoisen perussysteemin. Uraanikaivoslietteet ovat
siit� karmeita, ett� niiss� U-235 pitoisuus on jo luontaisesti reilusti yli
perusreaktoritilakriittisen, 0,7%! Nyt on niin, ett� Areva
uraanikaivoksissaan rikkihapottaa suuria kallioaloja, syntyy perustavia
vaaroja. Toki ultramyrkkyn� ja s�teilytappajana, mutta, mutta? Kun 20m
paksuista uraanip�lyisist� happovuorista alkaa valumaan voimakkaasti
uraanipitoista vesilietett� se alkaa kasautua ilke�mielisyyksiin. Erkko
Espoosta menee tarkastamaan takapihansa lietekaivonsa, jonne on lirahtanut
Arevalaista. H�nen ihmetelless� nurmikkonsa kulottumista ja ajatuksissaan
nostaa kaivon kantta, kokien kauheita! Kaivon liete on rikastanut U-235
ylikriittiseen tilaan ja fissioi kuten reaktorissa!

T.K. No:6 -06. Siell� tulee synkk�� selvityst� mm. siihen miksi USA,
Englanti ja Ranska t�ss� vuodenvaihteessa joukolla raportoivat, ettei mit��n
toimivaa ydinj�tteen loppusijoitussysteemi� ole koko maailmassa! Asian teki
entist� h�mment�v�ksi, ett� yh� Posiva harkitusti raportin j�lkeen v�itt��,
ett� loppuonkalointi onnistuu ainoastaan Suomessa? No totuus on kyll� se,
ett� perusfysiikan ulkopuolelle ei edes Suomi p��se! Jo 50-luvulta asti USA
on loppusijoitellut ydinj�tteit��n kymmeniin paikkoihin luottaen
ydininsin��rien ennakkolaskelmiin. Nyt mittauksissa todettu, ett� jo per�ti
77 loppusijoitusvarastoa ovat Oklon tyyliin alkaneet fissioimaan!

Kyseess� on selke� ydinj�tteen perusominaisuus jossa kertomallani tavalla
U-238 fissioimaton massa vastaanottaa neutronin ja muuttuu Pu-239 ja fissioi
sek� nopeilla, ett� hitailla neutroneilla! Aineessa muodostuu kuten mm.
Posivajohtajat t�hdensi raportissani m y � s  uutta U-235 fissioatomia
massoittain. Nyt siis USA on puhaltanut koko ydinj�teen ajattelyn�kemyksens�
uusiksi ja paniikki on p��ll�. Kuvaavaa t�ss� on se, ett� Suomessa asiasta
ei yksinkertaisesti saa miss��n puhua. USA on nyt alkanut massiivisin
kustannuksin kaivelemaan ydinj�tteiden ymp�rille v�liaikaista
h�t�apuratkaisua j�teonkalointien ymp�rille. Maassa on k�ytetty mm.
neutronisieppauslevyj� ja muuta ratkaisua. Systeemill� ei siis mit��n
sin�ll��n r a t k a i s t a  , ostetaan vaan v�h�n elinaikaa. Siksi nyt
suunnitellaan mm. UREX-j�lleenk�sittelyohjelmia j�tteen
v�kisinneutralointitoivossa. Ja n�ihin katastrofitunnelmiin on perustettu
mm. GNEP hallituksen rahoittama h�t�apuhanke. Koko USA:n ydinj�tesysteemin
mm. vakuutusvastuu siirrettiin ydinyhti�iden vastattavaksi vuodenvaihteessa
jne.!
---------------
Uraanikaivosten CO2 tarpeet 2.

Ydintehtailussamme on systemaattisesti  tietoisesti unohdettu
uraanikaivosten keskeisin energiankulutuskalusto. Voimme hahmotella tulevien
uraanikaivostemme dieselkoneistojensa kulutustarpeiden mukaan. T�m� onnistuu
T.M 10 -07 mainitun Ven�j�n 8km2 kokoisen Apatiittin kaivosten vihjeiden
pohjalta. Siell� on 25kpl Dumpperit ottoteholtaan n.70MW, lis�ttyn�
Keivitsasta tutulla 20MW murskainkalustolla. Puhutaan karkeasti 100MW CO2
tuottokiinti�st� maahamme. T�ll� siirret��n 22miljardin kg kivimurskaa
Ven�j�ll�. Siell� kaivuu keskittyy peitteett�m��n 500m syv��n ja suoraan
malmiossa olevaan louhintaan. Suomessa uraania tavoitellaan paksujen
maakerrosten, vesist�jen, hiekkaharjujen, savikkojen, sedimenttien ja
mets�peitteiden alta. Mukaan tulee Apatiitista p��kivikertym�n vain
kolmannes. Suomesta n�inollen saanti on tuskin 10% varsinaisen malmin
osalta. Ja siit� puolestaan maassamme nostetaan keskim��rin 0,1% uraanin
perusmalmit.

Yksinkertaistettuna, mainittu 100MW laitteisto kykenisi Apatiitin esimerkin
mukaan tuottamaan 2,2miljardin kilon vuosiuraanimalmit. Millaista m��r��
ydinenergiaa puolestaan t�ll� saannolla tuotettaisiin? 1000MW ydinvoimala
muodostaa jo malmeina 14,2miljardin uraaninraakkukivet suomalaisittain.
Ulkomailla uraanit vaihdetaan tyypillisesti joka vuosi, eik� vanhaa uraania
pidet� reaktorissa suomalaistyyliin 3-4 vuotta per�kk�in vaarallisessa
plutoniumpoltossa eli IAEA normilla tarve yli kolminkertaistuu.
Ulkomaalaristandardina j�tett� kertyy silloin jo 14.2miljardia* 3=
42,6miljardia kg/ 2,2miljardia kg= 20. T�ll� jaetaan 1000MW/v
py�ritett�vyys/ 20= 50MW. J�re�sti jo n�in energianegatiivinen tuotos
kaivosta kohden.

Malmin irtir�j�ytt�miseen kuluu puolestaan tonnia kohden 0,4kg
fossiilijalostettua dynamiittia. Uraanimalmia hapotetaan fossiilienergiaa
viev�ll� suunnattomilla rikkihappomassoilla lietteeksi. Kaivoksissa on
tietysti p��lle kaivinkoneet, porauskalustot, kuorma-autot, massiiviset
tankkiautokalustot, huoltoautot, h�yrykulutukset, poiskuljetuskalustot
malmitonnistoille ja rakennusten energiatarpeet kaikkineen p��lle jne. .
Pelkk��n uraanin jatkojalostamoon Majak II laitokseen uppoaa niinik��n
tauottomasti mm 3000MW+varakoneet 3000MW energianlis�tarpeet. Ketjun
energianegatiivisuus laskee suhdelukuun  5kWh kaivoksiin ja tuskin 1kWh
ulos. Mutta meit� kiinnostaa t�ss� systeemiss� miten k�yt�nn�ss� miltei k a
i k k i  uraanikaivosenergiat muodostetaan fossiilidieselpohjalta suorana
energianegatiivisena CO2 tuottona niineen taivaalle. KTM:ss� suunnitellaan
jo nyt annettavan esteitt� luvat 1 200< t�llaista uraanikaivosta varten
maahamme.

Kaivulla py�ritet��n siis reippaasti yli 100 000MW 8km2* 1 200kpl= 10 000km2
uraanikaivosraiskiomassaa dieselarmeijap��st�kiinti�ill�, joilla tuotetaan
mit� lie 20 000MW ydinvoimaa! Tilanne on jotain uskomattoman ja h�mment�v�n
rajoilta. Joka tapauksessa kyse on aseuraanij�rjestelm� joka ei
energianegatiivisena i k i n � kykene tuottamaan edes itse tarvitsemaansa
energiaa mill��n tasoilla. Syyt�� hiilidioksidia maailmamme ilmakeh��n kuin
taannoinen esimerkkins� DDR:n Wismuntin paljon meit� j�re�mpi
uraanikaivosyksikk�. Kaivaa Suomen maailman kartalta 20m syv�ksi
ikimyrkytt�viksi radon/toriummaksamyrkky/
uraanitoksiinij�telietekaatopaikaksi ja tuhoaa elinkelvottomaksi maamme
10-20 kertaistuvin radontuotoin. Triplaantuviin sy�p�kuolemin  ja
s�teilyp�lyliejuihinsa kaikista vesist�tyypeist� maan kautta ilmaan. T�m�
KTM/Arevan ydinasetuotantohanke edustaa jotain sellaista, ettei maamme m i k
� � n  tiedotuskanava uskalla asiaa edes etuk�teen esitt��.